Siirry sisältöön

Muutoksia työnhakijan työnhakuvelvollisuuteen ja karenssiaikojen pituuteen 2.5.2022 alkaen

Työttömyyskassa 16.03.2022

Lakimuutoksesta on käytetty nimeä pohjoismainen työvoimapalvelumalli ja uusi asiakaspalvelumalli.

Lähde: Anni Alaja, TYJ Työnhakijan on toukokuusta alkaen haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa - TYJ

Lakimuutoksen myötä työnhakijan on pääsääntöisesti haettava vähintään neljää työpaikkaa kuukauden tarkastelujakson aikana, ja työnhausta raportoidaan TE-toimistolle säännöllisesti heidän verkkopalveluidensa kautta.  

Työnhauksi lasketaan hakemukset avoimeksi ilmoitettuihin paikkoihin, avoimet työhakemukset, yhteydenotot työnantajiin sekä muut vastaavat toimet, joiden tarkoituksena on työllistyminen. Työn arvioidun keston tulee olla vähintään kaksi viikkoa ja työn tulee olla sellaista, johon voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä.

Neljän työpaikan tavoite ei ole kuitenkaan ehdoton, vaan siitä voidaan joustaa silloin, kun haettavissa ei ole riittävästi työpaikkoja. Jokaisen oma tavoite haettaville työpaikoille kirjataan TE-toimiston tai kuntakokeilun kanssa laadittavaan työllistymissuunnitelmaan.

Työnhakuvelvoitteeseen voidaan tehdä poikkeuksia muun muassa lomautuksen, osittaisen työllistymisen tai opintojen perusteella:

  • Työnhakuvelvollisuus koskee lomautettuja sen jälkeen, kun lomautus on kestänyt kolme kuukautta. Tämän jälkeen kokonaan lomautettuja koskee yleensä sama työnhakuvelvollisuus, kuin työttömiä.
  • Osittain lomautettujen on kolmen kuukauden jälkeen haettava yleensä yhtä työtä kolmen kuukauden aikana.
  • Osa-aikatyössä olevien on yleensä haettava yhtä työpaikkaa kolmen kuukauden aikana.
  • Omaehtoisia opintoja suorittavan on yleensä haettava kolmea työpaikkaa kolmen kuukauden aikana.

Työnhakuvelvoitteesta voidaan luopua kokonaan esimerkiksi silloin, kun työllistymistä avoimille työmarkkinoille ei pidetä mahdollisena. Tällöin henkilö voi hyötyä enemmän muista tukipalveluista.

Lakimuutoksen yhteydessä rajoitetaan myös TE-toimiston tai kuntakokeilun tekemien velvoittavien työtarjousten käyttöä. Työtarjouksia voidaan edelleen tehdä, mutta hakeminen ehdotettuun työhön ei ole kaikissa tilanteissa pakollista, jos henkilö on muutoin täyttänyt työnhakuvelvoitteen.

TE-toimiston tapaamisia on jatkossa enemmän

Toukokuusta alkaen ensimmäinen tapaaminen eli alkuhaastattelu käydään TE-toimiston tai kuntakokeilun kanssa viiden arkipäivän sisällä työnhaun alkamisesta. Tämän jälkeen työnhakukeskusteluja on kolmen kuukauden ajan yleensä kahden viikon välein. Työnhakukeskustelut taukoavat kolmen kuukauden jälkeen kolmeksi kuukaudeksi, jonka jälkeen keskustelut taas jatkuvat. Säännöllisten työnhakukeskustelujen ohella tapaamisia voidaan järjestää lisää asiakkaan tarpeen mukaan.

Työnhakukeskustelujen tarkoituksena on työnhaun tukeminen, sopiviin työmahdollisuuksiin ohjaaminen sekä tarpeellisiin palveluihin ohjaaminen.

Työnhakukeskustelujen määrästä voidaan poiketa esimerkiksi silloin, kun työttömyys on hyvin lyhytkestoinen tai henkilö on lomautettu, työllistynyt osittain, opiskelee omaehtoisesti, on työkokeilussa tai palkkatuetussa työssä.

Kolmen kuukauden karenssi poistuu käytöstä

Työttömyysturvan korvauksettomat määräajat eli karenssit lyhenevät lakimuutoksen myötä. Lakimuutos vaikuttaa ennen kaikkia pitkiin karensseihin. 90 päivän karenssista luovutaan kokonaan ja jatkossa pisin korvaukseton määräaika on 45 päivää.

Lisäksi käyttöön tulee huomautus. Työllistymissuunnitelman laatimiseen, ylläpitoon ja toteuttamiseen liittyvissä tilanteissa ensimmäisestä laiminlyönnistä ei seuraa karenssia, vaan huomautus. Jos laiminlyöntejä on useampi vuoden sisällä, määrätään karenssi, jonka pituus riippuu laiminlyöntien määrästä, ellei henkilöllä ole pätevää syytä menettelyyn.

Kuitenkin jos henkilö irtisanoutuu tai kieltäytyy työnantajan tarjoamasta työstä, huomautus ei ole käytössä. Karenssi määrätään tällöin jo ensimmäisestä irtisanoutumisesta tai kieltäytymisestä lukien.

Vaikka kolmen kuukauden pituinen karenssi poistuu, työttömyysturvan voi tietyissä tilanteissa menettää toistaiseksi myös jatkossa. Seuraamusta kutsutaan työssäolovelvoitteeksi. Työssäolovelvoite tarkoittaa, että henkilön pitää olla tietty aika työssä, ennen kuin oikeus työttömyysturvaan voi palata.

Työssäolovelvoite voidaan toukokuun jälkeen määrätä silloin, kun henkilö laiminlyö työllistymissuunnitelmaan liittyviä toimia tai kieltäytyy velvoittavasta työtarjouksesta vähintään neljä kertaa vuoden aikana.

Menettely, josta voi seurata etuuden menetys (keskeiset muutokset)

Seuraamus nyt

Seuraamus lakimuutoksen jälkeen

  • Irtisanoutuminen yli 5 päivää kestävästä työstä tai työsuhteen päättymisen aiheuttaminen
  • Kieltäytyminen yli 2 viikkoa kestävästä työstä, johon on tullut valituksi
  • 60–90 päivän karenssi laiminlyönnistä riippuen
  • Toistuva menettely: työssäolovelvoite
  • 45 päivän karenssi
  • Irtisanoutuminen enintään 5 päivää kestävästä työsuhteesta tai tällaisen työsuhteen päättymisen aiheuttaminen
  • 30 päivän karenssi
  • Toistuva menettely: työssäolovelvoite
  • 30 päivän karenssi

 

  • Jättäminen saapumatta TE-toimiston tai kuntakokeilun kanssa sovittuun tapaamiseen (uuden lain myötä mm. alkuhaastattelu tai työnhakukeskustelu)
  • Työllistymissuunnitelman laatimisesta kieltäytyminen
  • Työllistymissuunnitelman laiminlyönti (mm. ei hae työtä tai kieltäytyy työllistymistä edistävästä palvelusta)
  • 15–60 päivän karenssi laiminlyönnistä riippuen
  • Toistuva menettely: työssäolovelvoite
  • 1. kerta vuoden aikana: huomautus
  • 2. kerta vuoden aikana: 7 päivän karenssi
  • 3. kerta vuoden aikana: 14 päivän karenssi
  • 4. kerta vuoden aikana: työssäolovelvoite

Kieltäytyminen TE-toimiston tai kuntakokeilun työtarjouksesta

  • Työn kesto enintään 2 viikkoa: 30 päivän karenssi
  • Työn kesto yli 2 viikkoa: 60 päivän karenssi
  • Toistuva menettely: työssäolovelvoite
  • Työtarjoukset eivät aina ei ole velvoittavia, jos on täyttänyt työnhakuvelvoitteen
  • Jos kyse on velvoittavasta työtarjouksesta, seuraamukset ovat samat kuin työllistymissuunnitelman kohdalla (edellinen rivi)

LÄHDE: TYJ

Takaisin